Ompeluhaaveita

Lapsena käsityöt olivat mieleistä puuhaa minulle. Kävin viikottain käsityökerhossa, jossa enimmäkseen ompelin ja tein kankaanpainantaa. Kerhon innoittamana halusin tehdä itse verhot kotona. Kotoa löytyi ompelukone, joten äitini tuki minun innostustani hankkimalla minulle kankaan ja kangasvärit. Halusin siis painaa kuvion itse. Siihen aikaan vaaleansininen oli lempivärini, joten kangas oli tietysti vaaleansinistä. Kuvioksi valitsin erilaiset Nalle Puh -hahmot, joihin tein sabluunat kirjasta kopioimalla. Lopputulokseen olin itse todella tyytyväinen ja verhot koristivat ikkunaani pitkään. Eräänä jouluna halusin tehdä kaikille sukulaisille pefletit. Ja tietenkin kuvio piti painaa itse. Onkohan pefletit vielä käytössä? :D

Yläasteelle siirtyessä käsityöt jäivät unholaan. Jääkiekosta tuli uusi harrastukseni. Ensin fanaattisesti penkkiurheillen ja pian myös itse pelaten. Pelimatkoilla olisi ollut hyvin aikaa vaikka neuloa, mutta eihän sitä silloin tajunnut. Verhojen ompelu silloin tällöin oli ainoa hento kosketus käsityömaailmaan. Kunnes siskoni alkoi kehua omia neulontatöitään. Pari vuotta sitten tein miehelleni ja isälleni villasukat joululahjaksi. Suunnitelmissa oli neuloa enemmänkin, mutta yhtä epäonnistunutta pipoa enempää en ole saanut aikaiseksi. Siskoni on neulonut Tirppanalle, joten eihän minun ole tarvinnut. ;)

Neulojaa minusta ei siis vielä ainakaan ole tullut. Vaikkakin tällä hetkellä luen Kate Jacobsin kirjoittamaa "Pieni lankakauppa" -kirjaa, jonka sain lainaan neuloja-siskoltani. Hän sanoi, että kirjan luettua neulontaan jää koukkuun. Nähtäväksi siis jää. :) Neulonnan sijaan olen innostunut taas ompelusta. Raskausaikana ajattelin, että kaapista löytyvistä käyttämättömistä lakanoista ja pussilakanoista voisi ommella lakanoita pienokaiselle. En omistanut vuosi sitten ompelukonetta. Nyt olen omistanut noin vuoden. Pitihän sitä saada pinnasänkyyn sopivia lakanoita. ;) 

Ompelukone on aika harvakseltaan käytössä, mutta aivotyöskentely on hyvinkin vilkasta erilaisten ideoiden suhteen. Minulla on monenlaisia ompeluhaaveita, mutta jostakin pitäisi löytää kunnolla aikaa paneutua ompeluharjoituksiin. Lakanat on jo käytössä sekä muutama testikappale mm. vaipanvaihtoalustasta ja piposta on valmistunut. Suunnitelmia on vielä vaikka kuinka paljon. Ja haaveena myös saumuri, jonka omistaminen vaatisi jo kunnon ompeluksia. Aina voi haaveilla. Hiljaa hyvä tulee.