Odotan jo innolla kesää, jolloin pääsemme siivoamaan mökin vinttiä. Siitä on ollut puhetta jo pitkään, joten minä päätin, että ensi kesänä se siivotaan, jotta pappa saa tehdä sinne lisää nukkumatilaa lapsenlapsille. Viime viikolla pyörähdin vintilla pikaisesti ja löysin omia ompeluksiani. Olin kuvitellut, että ompelin ensimmäinen vetoketjuni vähän aikaa sitten, mutta muistinkin väärin. En yhtään muistanut, että olen joskus ommellut kissa-repun, jossa on pieni vetoketjutasku. (Muistin myös, että yläasteella ompelin itselleni vetoketjullisen hupparin. Sitä ei ehkä enää löydy.) Kävin lapsena käsityökerhossa, jossa olen luultavasti repun ommellut. Harmikseni repussa on homepilkkuja, jotka eivät lähteneet piimä+keittopesu-yhdistelmällä pois. Ehkäpä minun pitää kopioida idea ja ompelen vastaavanlaisen Tirppanalle.
Henkarin olen saanut lapsena lahjaksi. |
Kuvaa katsoessa oma laiskuuteni harmittaa. En millään jaksanut kaivaa silitysrautaa esiin, joten Nalle Puh -verhot ovat rumanryppyiset. Nämä verhot muistan. Halusin välttämättä tehdä itselleni vaaleansiniset Nalle Puh-verhot. Tarvikkeet hankin yhdessä äitini kanssa. Sabluunan kopioin Nalle Puh -kirjasta. Vartalo on painettu kangasväreillä ja rajaukset ja kasvot piirsin kangastussilla kirjan mallien mukaan. Aikamoinen työ on ollut. Mutta lapsena on ollut aikaa. Mitähän tällä kankaalla nyt tekisi? Vaaleansininen ei kuulu enää lempiväreihini...