Arvokas elämä

Kliseistä, mutta totta: aika kulkee nopeasti. Vasta sitä jännitettiin hedelmöityshoitojen tuloksia ja nyt niiden tulos jo kävelee pikavauhtia karkuun. Takana on vuosi, jonka aikana on käyty koko tunteiden kirjo lävitse. Vuosi, joka on silti ollut elämää mullistava, mahtava kokemus. Sydän pakahtuu onnesta ja rakkaudesta, kun pieni pää tulee kurkistamaan vaivihkaa olan takaa aurinkoinen hymy naamalla. Miten veikeitä vekkuleita lapset osaavatkin olla jo noin pienenä.

Tirppana kasvaa omaa tahtiaan mallikkaasti. 1-vuotisneuvolassa painoa oli 8,2kg ja pituutta n. 74cm. Pituusmittojen luotettavuudesta en ole vakuuttunut, koska Tirppana ainakaan ei malta pysyä kunnolla paikoillaan mittauksen ajan. Motoriset taidot ovat hyvät ikäisekseen. Kävely sujuu jo mallikkaasti. Kiipeily on tällä hetkellä mukavinta. Vinkkinä lapsiperheille, jotka ovat hankkimassa uutta sähköhellaa: alalaatikossa ei kannata olla kahvaa, jonka päälle voi astua. Tässä syy :D 

Nyt kun esikoinen on vuoden, ajatuksissa pyörii välillä kysymys toisesta lapsesta. Olen aina ajatellut, että haluaisin vähintään 2 lasta, mutta hedelmöityshoidot muuttivat ajatusmaailmaa. Olemme onnellisia ihanasta tytöstä, jonka Jumala on antanut meille. Jos saamme vielä toisen lapsen, se on todella hienoa, mutta olemme myös täysin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. 

Hedelmöityshoitojen avulla lapsen saaneet joutuvat miettimään lapsimäärää aivan eri kantilta kuin muut. Odotetaanko, jos tällä kertaa onnistuisikin luomusti? Olemmeko valmiita käymään uudestaan läpi hoidot? Onko meillä varaa hoitoihin? Säästämmekö lomaa vai hoitoja varten? Edellisen hoitokerran kokemukset ohjaa varmastikin uudelleen hoitoihin hakeutumista. Jos hoidot ovat olleet kovin kivuliaat, silloin varmasti miettii, kuinka paljon lisälapsia haluaa. Useimmiten hoitoihin osallistumista sanelee kokemuksia enemmän tilinsaldo. Tuntuu hölmöltä, että lapsen hankintaa mietitään kukkaro kädessä. Mutta niin se vain menee, jos ongelmaiset lapsia haluaa. Jos asiasta jotain positiivista haluaa keksiä, niin meidän ongelmaisten ei tarvitse kuluttaa rahojamme ehkäisyvälineisiin. Säästyypähän rahaa hoitoihin. :) 

Rahaa nimittäin tarvitaan. Jos ensimmäisestä hoidosta on saatu alkioita pakkaseen, niin pitäähän toki pakastumaksua periä. Mietipä siinä sitten, että haluatko nyt varmasti lisää lapsia, sillä jokainen miettimisvuosi maksaa lisää. Jossain vaiheessa päätöksiä on siis tehtävä. Mutta milloin? Sen kertoo sitten se tilinsaldo. 

Saattaa kuulostaa siltä, että olisin katkera omasta tilanteestamme. Päinvastoin. Olen sinut asian kanssa. Haluan vain tuoda toisenlaisen näkökulman lisälapsien hankintaan. Sitä kun monesti uteliaana tiedustellaan. Seuraavalla kerralla voisikin vastata, että sitten kun on varaa. :D 

Uskon, että kaikki palaset tilinsaldoineen ja hoitoineen loksahtavat omille paikoilleen, jos päätämme yrittää Tirppanalle sisarusta. Ja ainahan luomuihmekin on mahdollista. Mutta nyt nautimme tästä hetkestä ja keskitymme kasvattamaan arvokasta tytärtämme. Rahallinen arvohan voidaan laskea, mutta todellista arvoa emme voi onneksi mitata. Niin kallisarvoinen hän on. <3